Sain reilu kuukausi sitten postissa juuri ilmestyneen kirjan K niin kuin koti. En ole kovasti ehtinyt kirjaa lukea kiireisen marras- ja joulukuun takia, mutta nyt välipäivinä kaivoin sen uudelleen esille.

Esimerkiksi erään Huittisissa sijaitsevan 1890-luvulla rakennetun hirsihuvilan asukkaat tekevät löytöjä kirpputoreilta ja huutokaupoista. Asukkaat kertovat, että he halusivat palauttaa talon arvoisen tunnelman ja siksi kaiken vanhan esille kaivaminen alkoi heti kun talokauppa oli suoritettu. Remontti tehtiin kauniisti, harkiten ja huolella.

Huittisissa sijaitsevan vanhan hirsihuvilan eteinen on paitsi remontoitu myös sisustettu huolella ja talon vanhaa arvokkuuttaa huomioiden.

Tärkeä osa kirjan antia on myös monipuoliset ja täydentävät asiantuntijakommentit ja -vinkit. Alla esimerkiksi kuva aukeamalta, jossa sisustusarkkiteheti Hanni Koroma kertoo värien valinnasta ja värien feng shuista. Näistä jokainen sisustajamaallikko saa hyviä vinkkejä omiin sisustusprojekteihinsa.

Hei, minullakin on juuri tuollain viininpunainen tyyny! Se on H&M Homen sisustustyyny.

Kaiken kaikkiaan kirja K niin kuin koti on hyvä sijoitus tai lahja sisustajalle kuin sisustajalle.

—
Ps. Muiden arvosteluja samaisesta kirjasta voi lukea mm. täältä:

• Kalastajan vaimo -blogi
• Koti ja keittiö
• Kotivinkki
• Mrs Jones -blogi
• Valkoinen harmaja -blogi

Kirjoitun reilu pari kuukautta sitten seinäkellomietinnöistäni. Kuten arvelinkin päädyimme hankkimaan Nomo OJ-kellon. Tilasin sen Palorannan verkkokaupan kautta ja toimitus sujui moitteettomasti kolmessa arkipäivässä. Väriksi valitsimme mustan ja koko on tuo pienempi, jonka halkaisija on 50 cm.

Asensin kellon (liimasin koneiston ja tuntitäplät) seinälle yhtenä yönä, kun en saanut unen päästä kiinni. Tältä se näyttää:

Tuossa taaempana kuvassa näkyy muuten valkoinen porrasjakkara, josta myös kirjoitin blogissani taannoin. Se sopii mielestäni oikein hyvin kokonaisuuteen. Jakkara on nimeltään Askel ja se on hankittu Iskusta.

Joulu lähestyy ja on aika rauhoittua. Helppoahan se on olla sisätiloissa myös siksi, että ulkona sataa. Joka päivä.

Sunnuntaina tuunasin viikko sitten Tukholman Skansenilta osatamani havukranssin. Löysin laatikosta jokunen vuosi sitten kuivaamiani appelsiiniviipaleita, käpyjä, punaisia puuhelmiä ja sienikoristeet. Lisäksi tarvitsin rautalankaa ja pihdit sekä limaa, joka kestää kostean ja pakkasen.

Tarvikkeet ja kupponen teetä.


Myös punaiset puuhelmet pujotin rautalangalle ja taivutin lankaa, jotta puuhelmet muistuttaisivat punaisi marjaterttuja. Viimeisen silauksen antoi kärpässieniä muistuttava koriste, jonka sijoitin kranssin yläreunaan.

Voilá! Hieno siitä mielestäni tuli!
 

Nyt odotellaan sitten vaan, että lippa valmistuu ja telineet etuoven edestä saadaan purettua. Sitten saan kranssi paikoilleen.

Talvikaamos ja väsymys on kova. Pienen blogihengähdystauon jälkeen on taas aika kertoa kuulumisia: Meille tulee lippa ulko-oven yläpuolelle!

Lippaa on odoteltu jo kesästä alkaen, mutta nyt se vihdoin tapahtuu. Lippa olisi ollut hyvä olla paikalla jo aiemmin syksyllä, koska se suojaa ulko-ovea sateelta. Onneksi lunta ei vielä etelässä pukkaa, joten lipan pystyy vielä asentamaan vaikka pian on joulu.

Tältä se näyttää tällä hetkellä:

Telineiden takia sisääntulo hoituu tällä hetkellä saunaoven kautta.

Lipan kallistus on hiuksenhieno siten, että sadevesi valuu pois. Painava lumi joudutaan kuitenkin itse poistamaan.

Lippaan yläpuoli pellitetään samanvärisellä tumman harmaalla pellillä kuin muuallakin talossamme.

Sovimme urakoitsijan kanssa, että he asentavat meille samalla myös kunnon ovipellit. Tällä hetkellä kynnykset ovat suojattu appiukon tekemillä puuralleilla. Hyvinhän ne ovat toimineet, mutta keräävät kosteutta, mikä ei ole kestävä ratkaisu pidemmän päälle.

Arkipäivät rientävät leipätyön parissa ja iltaisinkin on niin pimeää, ettei pihatöitä voi tehdä työpäivän jälkeen. Viikonloppuisin siis edistämme asioita pienin askelin, yksi asia kerrallaan.

Sunnuntaina saimme ensimmäisen kukkapenkin valmiiksi. Olin jo pari viikkoa sitten hankkinut K-Raudasta Kekkilän turveharkkoja, joilla reunustin kohopenkin. Mies sitten kärräsi multaa penkkiin, jonka jälkeen istutin kukkasipulit.

Jotain hyvää siis lämpimällä syksyllä: sain kukkasipulit istutettua vaikka on jo marraskuun loppu!

Tämä kukkapenkki on puutarhamme alku. Penkki kääntyy oikealle, josta se jatkuu koko pihan pituuden. Eteen tulee nurmea. Kuvassa vasemmalla pilkahtaa kivirivi, joka reunustaa terassiamme.

Tänä syksynä valmistin penkin vain tuohon käännöskohtaan saakka, jotta saisin ostamani kukkasipulit maahan. Ensi keväänä työ sitten jatkuu taitekohdasta eteenpäin.

No, mitä sitten istutin? Taaimpaan riviin istutin keltaisia ja punaisia tulpaaneja, joiden korkeus vaihtelee 35 sentistä 55 senttiin. Eturivistä löytyy lyhyempää sipulikukkaa, kuten krookusta ja lumikelloa. Yritin istuttaa kukat jokseenkin ryhmittäin kukan värityksen ja ulkomuodon huomioiden. Jännää nähdä sitten keväällä, mikä lopputulos on.

*Postaus Euroopan jätteen vähentämisen viikon kunniaksi*

Saimme Sitan QuattroSelect-jäteastian käyttöömme viime viikolla.

QuattroSelect on omakoti- ja rivitaloasujille sekä pienyrityksille tarkoitettu 370 litrainen nelilokeroinen jäteastia. Astian eri lokeroihin voi kerätä keräyspaperia, kartonkia, lasia ja metallia. Astian tyhjennyksessä käytettään erikoisrakennettua autoa, joka kippaa kunkin lokeron sisällön omaan säiliöönsä jatkokierrätystä varten.

Sitan laskelmien mukaan kaatopaikkajätteenmäärän voi lajitteluastian ansiosta jopa puolittaa. Kierrättämällä edesauttaa myös kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja luonnonvarojen säästämistä.

Parasta on mielestäni se, että palvelua saa kokeilla veloituksetta kolme kuukautta. Siinä ajassa voi testata astian käyttöä ja sopivuutta omiin tarpeisiin. Myös astian tyhjennystiheyden voi säätää juuri omalle perheelle sopivaksi. Jos QuattroSelect ei toimi omiin tarpeisiin, sopimuksen voi irtisanoa kuluitta kolmen kuukauden kokeiluajan aikana.

QuattroSelect-jätteenlajitteluastiassa on neljä lokeroa: meillä 150 litraa keräyspaperille, 150 litraa kartongille, 30 litraa metallille ja 30 litraa lasille.

Meillä astia löysi paikkansa tavallisen sekajäteastian vierestä, ja alkuun sovimme tyhjennyksestä neljän viikon välein. Luulen, että meille riittäisi harvempikin tyhjennysväli, mutta kokeillaan tätä ensin.

Palvelun hinta on mielestäni edullinen. Astiavuokra on 3,36 euroa/kk ja tyhjennyksestä maksaa 6,80 euroa/kerta. Eli mitä harvemmin astia tyhjennetään, sitä edullisemmaksi palvelu tulee. Olen valmis maksamaan tuon hinnan luonnon ja kierrättämisen hyväksi.

Meillä käytetään ahkerasti myös kompostoria. Emme hankkineet Biolanin kompostoria, kuten taannoin kaavailin, vaan päädyimme Lassila & Tikanojan vastaavaan tuotteeseen, joka oli Biolanin kompostoria selkeästi edullisempi.

L&T Tehokompostori 225 l

Kompostoriin kuskaammekin nyt kaiken, mitä kompostiin saa laittaa: hedelmänkuoret, kahviporot, ruokatähteet jne jne. Viikossa sinne tulee melkein sangollinen tavaraa, kun tarkasti lajitellaan jätteet keittiössä.

Kolmisen viikkoa sitten huomasimme, että kompostori oli kuollut eli suomenkielellä lopettanut toiminnan kuivumisen takia. Onneksi on vielä leutoa ja lisäsimme kompostiin lämmintä vettä ja herätysainetta uusien kompostoitavien aineiden kera, ja nyt se toimii jälleen. Pakko seurata kompostorin toimintaa tarkasti läpi talven, ettei se uuvu uudemman kerran.

Nämä ovat meidän kortemme kekoon jätteen vähentämiseksi. Mitä sinä teet?

Ps 1: Käyppä osallistumassa myös Hei me rakennetaan -blogin samanaiheiseen arvontaan!
Ps 2: Muistathan ilmoittaa osoitteesi 30.11. mennessä, mikäli haluat vastaanottaa yllätyslahjan lukijoiksi rekisteröityneille!

Harmittaa vietävästi, että löysin kirjan vasta nyt. Lucy Martinin kirjoittama kirja Valoa kotiin (alkuteos The Lightning Bible) on jokaisen rakentajan perusopas ja kattava vinkkikirja valaistuksen suunnittelemiseen.

Kirjassa käydään ensin hyvin perusteellisesti läpi perusasioita valon merkityksestä, heijastumisesta ja tunnelmasta sekä valon erilaisista tarpeista eri huoneissa. Sopivan valolähteen valitseminen, valolähteiden sijoittelu ja energiatehokkuus ovat myös ensimmäisen luvun asioita.

Rakentajalle, joka pääsee suunnittelemaan kotinsa valaistusta alusta alkaen, kirja tarjoaa kattavasti tietoa myös hyvän valaistuksen perussäännöistä. Omassa luvussaan on esitelty sisustusvalaisimia, sekä klassisia että moderneja vaihtoehtoja.

Kirjasta löytyy myös kaikille sisustajille (vaikkei rakentaisi tai remontoisikaan) hyviä vinkkejä esimerkiksi siitä, miten kotiin saa pienellä rahalla uutta ilmettä muuttamalla valaistusta. Tiesitkö esimerkiksi, miten pieneen olohuoneeseen luodaan lisäneliöitä valitsemalla oikean valaistuksen?

Kirja on 256-sivun mittainen täyspakkaus vinkkejä ja asiantuntijaneuvoja. Korkealaatuiset valokuvat täydentävät tekstiä erittäin hyvin. Inspiraatio herää kerrassaan, kun kirjaa selaa – ja minua harmittaa, etten saanut kirja käsiini siinä vaiheessa, kun valaistusta meille mietittiin…
 
(Älkää ymmärtäkö väärin: Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Ammattilaisen näkemystä ja omien ajatuksien viimeistelyä olisin tarvinnut joka tapauksessa. Harmittaa vain, koska olisi ollut hyvä opiskella valaistusmahdollisuuksia etukäteen, jopa ennen valaistusasiantuntijan ensimmäistä tapaamista.)

Parin päivän sisällä tulee täyten 200 000 sivulatausta. Se on uusi ja ainakin minulle iso virstanpylväs blogikirjoitushistoriassani.

Tuntuuhan se toki myös kivalta, koska se on osoitus siitä, että tekstejäni luetaan. Sivun alimmaisena lisää numerotietoja kiinnostuneille.


Päivittäiset lukijamäärät viimeisen kuukauden aikana. Näkymä Bloggerin tilastoista.

Juhlistaakseni asiaa ajattelin antaa yhteistyökumppanin sponsoroiman yllätyslahjan kaikille rekisteröidyille lukijoilleni sekä tämän kuukauden loppuun mennessä lukijoiksi liittyneille.

Yllätyslahja on Pattexin uusi silikonituote, jolle – saamieni tietojeen mukaan – myönnetään ainoana Suomessa viiden vuoden homeenestotakuu. Saksassa toimiva VTT:tä vastaava tutkimuskeskus Institut Fresenius on myös antanut suosituksensa tuotteelle.

Pattex-silikonituotetta on saatavissa valkoisena, hopeanharmaana ja tummanharmaana, tavalliseessa patruunapakkauksessa (300 ml) sekä ns. Easy Pack -painepakkauksessa (200 ml).

Lahjaksi annan valkoista homeenestosilkkaria Easy Pack -painepullossa. Mikäli haluat vastaanottaa lahjan, laitathan postiosoitteesi minulle sähköpostitse 30.11. mennessä. (Kerrothan myös, millä nimimerkillä luet blogia, jos et ole rekisteröitynyt omalla nimelläsi, niin osaan yhdistää.)

Mutta nyt vielä numerodataa, jota ainakin itse seuraan suurella mielenkiinnolla:

• 198 947 sivulatausta koko blogkirjoitushistoriani aikana
• Viimeisen 12 kuukauden aikana:
• yli 185 000 sivulatausta
• yli 36 000 absoluuttisesti yksilöityä vierailijaa
• keskimäärin 8 000 kävijää ja 15 500 sivulatausta kuukaudessa
• blogissani viihdytään keskimäärin kaksi minuttia aikaa, jonka aikana on selailtu keskimäärin kaksi sivua

Viimeisen vuoden aikana tärkein liikenteen lähde on ollut Google.

Muita tärkeäitä liikenteen lähteitä ovat olleet rakennusblogit Koti Lahelaan, Landetalo ja Talo Värjölä. Myös Blogilista.fi, Blogger.com ja Facebook ovat listan kärkipäässä.

Liikenteen lähteet. Näkymä Google Analytics -tilastoista.

Yleisimmät hakusanat ovat aika tylsät ja arvattavissa:
’projekteista isoin’, ’zekata’, ’projekteista suurin’, ’vastaava mestari’, ’muuttovalmis kivitalo’ ja ’viikatetie 2’.

Yleisimmät hakusanat. Näkymä Google Analytics -tilastoista.

That’s all for now folks. Kiitos ja kumarrus teille lukijoille 🙂

Ps. Olen miettinyt, mitä teen blogillani nyt, kun talo rupeaa olemaan valmis. Lopetanko kirjoittamisen vai mitä? Toki autokatos ja sen yläpuolelle tuleva parveketerassi on vielä kesken ja puutarhaakin aloitellaan vasta ensi vuonna… Mutta mistä kirjoitan tämän ”väliajan”? Ajatuksia saa jakaa vapaasti, vaikkapa kommentoimalla!

—
Edit 17.11.2011 klo 20.20
200 000 tuli täyteen myöhään eilen illalla. Nyt lukema on 200 311!

Tuohuisimme mieheni kanssa eilen pihalla ja saimme keittiöpuutarhani istutuspenkit valmiiksi.

Mies kärräsi ystävällisesti multaa puutarhapenkkeihini ja minä tasottelin.

Olin aiemmin lokakuussa nikkaroinut itselleni yhden penkin. Appiukko, parempien tehtävien puutteessa(?), nikkaroi loput kaksi. Kiitos siitä.

Yhden penkin koko on 300 x 80 cm ja penkki on tehty kakkosnelosen kokoisesta kestopuusta. Korkeutta laatikolla on vajaa 40 cm ja etäisyyttä laatikoiden välissä on 60 cm. Kitkemään siis mahtuu eikä selkäkään ole niin vinossa, kun laatikot ovat kunnolla korotettuja.
 

Laatikot ovat asetettu heti keittiön ulko-oven läheysyyteen, jotta sieltä olisi kesällä helppo mennä napsimaan tuoreita raaka-aineita tarpeen mukaan. Aion ainakin viljellä porkkanaa, sipulia ja valkosipulia, retiisejä, herneitä, salaattia ja yrttejä kuten persiljaa ja tilliä. Valkosipulit laitan maahan vielä tänä syksynä, jotta ne saisivat tarvitsemana kylmäkäsittelyn.

Koska kestopuu ei saisi olla suorassa kosketuksessa multaan, vuorasin penkit kestomuovilla. Se pidentänee samalla myös puulaatikon käyttöikää. Laatikoissa ei ole pohjaa, joten laitoin pohjalle kangasta. Se pitää puutarhamullan laatikossa (ei valu pois eikä sekoitu allaolevaan soraan) ja pohjasta myöskään pääse kasvaman rikkaruohoja.

Hmm… Näyttäväthän nuo hieman ruumisarkuilta, mutta odottakaapa ensi kesään, kun niistä nousee oma vehreä keittiöpuutarha!

Pankkia varten pyysimme päivitettyä valmiusastetodistusta vastaavalta työjohtajaltamme. Iloksemme prosentti on jo 99 eli viittä vaille valmis.

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi tekstin suurempana.)

Käytännössä sisätilat ovat jo valmiit ja lopputarkastus pidettiinkin jo näiden osalta.

Tekemättä on enään autokatoksen ja sen yläpuolelle tulevan parvekkeen viimeistely sekä takapiha, johon tulee nurmikko ja kukkaistutukset. Nämä menevät ensi kevääseen eivätkä ne haittaa päivittäistä eloa uudessa kodissamme.

Autokatoksen ja parvekkeen viimeistelyä varten tuo hiivatin poikkeuslupahakemuskin pitäisi saada eteenpäin. Tiedän, olen luvannut kertoa tuosta prosessista lisää jo kauan, ja lupaan, että tuo kirjoitus vielä jossakin vaiheessa tulee… Malttia.