Nyt meillä ei enää ole ruosteisia kaihtimia! Myyrmäen kaihdinliike hoiti vaihdon mallikkaasti, ja lasku meni suurimmilta osin takuukorjauksen piikkin.

 Aika paljon ruostetta niissä oli… Asentajakin ihmetteli, että miten alumiiniset kaihtimet ovat oikeasti voineet ruostua tällä tavalla!

Aiempi aiheeseen liittyvä kirjoitus löytyy täältä.

Huomaan, että minulta on jäänyt paljon raportoimatta kodin sisustusjuttuihin liittyen, joten jatketaan vielä hetki ”uusvanhojen” asioiden kertomisella:

Saunan valmistuttua elokuussa 2011 havaitsimme, että penkki, kirstu tai muu alaslaskutila olisi tarpeen suihkutilassa, koska erillistä pukuhuonetta saunan yhteydessä ei ole. Olin jo ajatellut perinteisen penkin hankkimisen tai teettämisen näppäräkätisellä apellani, kun kevättalvella 2012 varmistui, että pikkuinen Bertta-kissa muuttaisi kotiimme. Tulimme siihen lopputulokseen, että kissalaatikon paras paikka olisi saunatilassa. Siellä se ei ole tiellä, eikä se ”häiritse” talon muuta sisustusta.

Siispä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: teetimme kirstun, joka toimii sekä alalaskutilana ja pyykkikorina että kissavessana.

Esittelin appiukolle luonnostelemani piirustuksen kirstusta: Kissanvessa on näin ja näin iso, joten kirstun minimikoko on tämä. Tuohon kannen alle tulisi pyykkikori, ja tästä pitää kulma pyöristää, ettei kulkuväylä mene turhan ahtaaksi. Ja sitten vielä toiseen päähän pyörät alle, jotta kirstua voisi helposti liikuttaa esimerkiksi siivouksen ajaksi pois.

Ei siinä mennyt kuin viikko niin meillä oli kirstu nikkaroitu – pakko vielä kerran kehua appiukon taitoja! Maalasin saunapanelista tehdyn kirstun Osmo-saunavahalla, jotta kokonaisuus istuisi valko-harmaasävyiseen miljööseen.
 

Kissalaatikon takana oleva pieni tila on varattu jämäkankaasta ommellulle pyykkikorille tai -kassille. Pyykkikassi kiinnittyy kirstun sisäpuolelle kiinnitettyihin koukkuihin, josta sen saa helposti irrotettua ja kuljetettua pyykkeineen yläkertaan, jossa pesukone on.

Olemme kaiken kaikkiaan olleet erittäin tyytyväisiä saunakirstuumme. Se on juuri sopivan kokoinen, että siihen saa vaihtovaatteet laitettua, ja kissanvessa on näppärästi piilossa katseelta.

Aino, mitä pitää muistaa, on jättää sauntilan liukuovi sen verran auki, että Bertta pääsee luikertelemaan siitä ”naistenhuoneeseensa”!

Tässä väliin ”vanhempi” kuvapäivitys:

Alkuun, kuten varmaan monen muunkin muuttajan kodissa, olohuoneen lattialla jökötti kodin viihde-elektroniikka. Meillä näin vajaan vuoden muutosta kesällä 2011.

Sohvapöytääkin etsimme tovin, ennenkuin päädyimme Ikean valkoiseen, korkeakiilto Tofteryd-pöytään. Strategiana oli siis löytää sohvapöydän tyyliin sopiva valkoinen, mieluiten korkeakiilto taso, johon viihdeelektroniikka mahtuisi piiloon. Piilotettavia koneita oli subbarin lisäksi kotiteatterin ohjausyksikkö, Blu-Ray -soitin, digiboksi ja wlan-laite.

Syksyn 2012 Habitare-messuilla bongasin Kruunukalusteen Oliivi tv-tason. Se oli ulkonäöltään mieluinen ja varmasti korkelatuinen. Ikävä kyllä se oli mitoiltaan liian iso (minimileveys kahdella osalla 180 cm) ja turhan kallis (kahdella lasisella kippiovella 759 euroa).

Etsintä jatkui, kunnes päädyimme jälleen kerran Ikeaan. Valitsimme olohuoneen elektroniikkalaitteiden säilytystasoksi Bestå-sarjan valkoisen, korkeakiilto tason. Se oli kahdella moduulilla (umpinainen ovi ja lasinen ovi) sopivasti 120 cm leveä, ja sopi ulkonäöltään hyvin kokonaisuuteen. Hintakin oli Oliivi-tasoon verrattuna hyvin paljon huokaempi: vain reilu 100 euroa maitolasipäällyslevyineen!

Tässä lopputulos kuvina:

Joskus käy juuri näin, että hankkii jonkun pienen asian, jonka asentaminen kestää ikuisuuden. Minun tapauksessa kyse on metristä maitolasitarraa, joka on ollut tarkoitus asentaa saunaosaston ikkunaan.

Saunoessamme uudessa kodissamme ensimmäistä kertaa kesällä 2011, huomasimme nimittäin, että naapureilla on suora näköyhteys yläviistosta heidän olohuoneesta meidän suihkutilaan – ja sehän ei kauheasti lämmitä. Laitoimme ikkunan eteen väliaikaisen näköesteen, ja tilasin verkkokaupasta maitolasitarraa. Väliaikainen näköeste, muovinen sanko, oli paikallaan noin 1,5 vuotta…

Sain tarran asennettua vihdoin viime viikolla!

Maitolasitarra asennettuna.

Nyt eivät naapurit enää näe, kun käymme suihkussa alakerrassa!

Samainen ongelma oli myös alakerran vessassa. Tila ei kuitenkaan ole yhtä kriittinen, koska siellä harvoin ollaan kokonaan alasti. Tila ei myöskään ole yhtä syvä/pitkä kuin saunatila, joten näköyhteyskään ei ole yhtä suora kuin saunatilassa.
 

Alakerran vessassa riitti, että puolikas ikkuna tarroitettiin.

Naapureiden olohuoneen ikkuna näkyy vessaikkunastamme.

Puolikas tarra riittänee hyvin tähän tilaan. Valokuva on otettu vessapöntöllä seisten. Lattialla seisten samanlaista näköyhteyttä ei ole.

Tarran hankin siis 1,5 vuotta sitten Tarratehtaan verkkokaupasta. Tarra on 80 micronin polymeerista PVC-kalvoa, joka muistuttaa hiekkapuhallettua lasipintaa. Tuote on tarkoitettu ikkunateippauksiin sekä sisä- että ulkotiloissa, ja sen lämmönkestävyys on erinomainen (miinus 30 asteesta plus 80 asteeseen). Ulkopintaan teipattuna tarralle luvataan jopa 7 vuoden kestoa, käytännössä se kestää luultavasti paljon pidempäänkin.

Hintaa tarralle tuli kuljetusmaksuineen ruhtinaalliset 10 euroa. Verkkokauppa oli toimiva ja toumitus erittäin nopea. Tarra-arkki oli pakattu asianmukaisesti rullalle ja se saapui perille naarmuitta. Suosittelen!

Pähkäilin taannoin, mitä parvekkeelle tapahtuu, kun talvi tulee päälle. Selvisimme kuitenkin toivottavasti kunnialla ja kotiamme vaalien.

Kuten kuvasta näkyy pressut ovat nyt poistettu. Kosteus saatiin hallintaan lämmittimien avulla, jonka jälkeen parveke suojattiin kauttaaltaan vedeltä. Lisää vesivahinkoja taloomme emme missään nimessä halua.

Uusilta vesivahingoilta suojautuminen tarkoitti vesieristeen rakentamista päivitettyjen rakennesuunnitelmien mukaan. Enää meillä ei ole ns. käännettyä kattoa, vaan ihan tavallinen huopakatto. Vedet valuvat parvekkeen keskelle, josta vedet kulkeutuvat kaivon ja rännin kautta hulevesijärjestelmään.

Tumma linja parvekkeen yläreunassa on betonivalu, jonka avulla saatiin kallistus tehtyä parvekkeen keskipisteen suuntaisesti.

Kuvassa näkyy parvekelattian kaivo, josta sadevesi tullaan johtamaan kulman takana olevaan hulevesikaivoon.

Näkymä talon etupuolelta:

Autokatoksen alla ollut purkujätteiden kasa on vihdoin saatu kuskattua pois, ja auto on jälleen omalla paikallaan katoksen alla:

Koska autokatos ja sen yläpuolella oleva parveke (rappaamaton osa) on edelleen rakennuskiellossa, teimme nyt vain talomme suojaamiseksi vältäämättömät vesieristetoimenpiteet.

Odotamme Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä asiassamme tammi-helmikuussa. Oletettavasti päätös on meille suotuinen, ja pääsemme vimmeistelemään parvekkeemme heti keväällä.

Jotta parveke saataisiin käyttökuntoon, siihen pitää vielä saada kaiteet sekä 1,7 metriä korkea näköeste naapurin suuntaan, pellit, rappaus ja puulaatoitus.