Ikkunat toimitettiin tontille tänään. Isoin ikkuna tuotiin tontille omalla rekalla jo aamulla ja iltapäivällä loput ikkunoista tuotiin perässä. Valitettavasti en itse ole päässyt tontille käymään valoisaan aikaan tänään enkä luultavasti huomennakaan – eli kuvamateriaalia ei ole.

Ikkunoiden asennuspäivä on myös vielä vahvistamatta, mutta ilmeisesti se kuitenkin tapahtuu tämän viikon aikana.

Ikkuna-asennuksen jälkeen käännetään lämpöpuhaltimien nupit kaakkoon ja aloitetaan sisätyöt. Ensimmäisenä vuorossa on väliseinät ja pian sen jälkeen lattiavalut. Hmm, ja tuo urakoitsija sisätöidenkin osalta pitäisi Jämerällä saada päätettyä…

Ilahduttavaa on myös se, että blogissani on nähty jälleen uusia ennätyksiä. Eilen blogissa vieraili ennätysmäärä lukijoita, peräti 537 katsojaa (aiempi ennätys parin viikon takaa oli 468). Kuukaudessa katsojia on keskimäärin 8 500 ja kaiken kaikkiaan sivuillani on vierailtu kesäkuun 2010 jälkeen yli 35 000 kertaa. Ei hullumpaa.

Kiitokset siis, että jaksatte lukea tuherruksiani ja kiitokset myös aktiivisesta kommentoinnista!

Palattuamme lomalta postin joukossa odotti kirje Helsingin hallinto-oikeudelta. Kirjeessä oli selityspyyntö (siis oikeasti selityspyyntö, eikä selvityspyyntö) liittyen naapurin valitukseen siitä, että Vantaan kaupungin rakennuslupajaos hylkäsi kyseisen naapurin oikaisuaatimuksen.

Selitys pitää kiikuttaa hallinto-oikeudelle ensi viikon aikana, joten kirjoitin ensimmäisen luonnoksen selvitykseksi viikonlopun aikana.

Naapurin valituksessa annetaan ymmärtää, että

• rakennusvalvonta on myöntänyt rakennuslupamme ristiriitaisilla, virheellisillä ja väärin laadituilla rakennuslupapiirustuksilla.
• rakennuksemme parveke ja sen alapuolella oleva autokatos ylittää rakennusalueen rajan rakennusvalvonnan yleisesti käyttämän linjauksen vastaisesti.
• Vantaan kaupunkikuvaneuvottelukunta on syksyllä 2006 suorittanut toisen Viikatetiellä olleen rakennusprojektiin liittyen linjauksen, jonka mukaan vain pieni, rakennukseen integroitu parveke on mahdollista toteuttaa alueella.
• parveke koetaan todella häiritseväksi, koska parvekkeelta on suora näköyhteys napurin asuntoon ja pihaan.
• talomme harjakorkeus on liian korkea naapurirakennuksiin nähden, eikä siten sovi ympäristöön.

Valituksessa vaaditaan myönnetyn rakennusluvan hylkäämistä, parvekkeen ja sen alla olevan autokatoksen poistamista ja rakennuksen harjakorkeuden madaltamista.

Vantaan ympäristölautakunnan rakennuslupajaos antoi asiassa jo aiemmin marraskuussa oman lausuntonsa Helsingin hallinto-oikeudelle. Lausunnossa todetaan, että

• julkisisvupiirustuksissa olevat virheelliset merkinnät korjataan teknisinä korjauksina. Epäselvyyttä etäisyyksistä rajaan tai rakennuksen sijainnista rakennuspaikalla ei ole, koska asemapirustuksissa etäisyydet ovat merkitty oikein.
• alueen asemakaava on vuodelta 1985 eikä se enää tyydytä nykyisin rakentamiselle asetettavia tehokkuus- ja teknisisä vaatimuksia. Myös toteutunut rakentaminen on osaltaan vesittänyt kaavan määräyksiä. Esimerkiksi valittajan kiinteistölle ja tämän naapuritontille on sallittu rakentaa varastorakennukset tontin sisäisen rakennusrajaa ylittäen ilman poikkeamislupaa.
• rakennuslupajoas pitää autokatosta ja sen päälle suunniteltua parveketta hyvin rakennukseen integroituna ja arkkitehtuurisesti paikalle sopivana. Parvekkeen koko määräytyy luontevasti autokatoksen mukaan.
• etäisyys parvekkeelta valittajan rakennukseen on yli 10 metriä, joka on kaupunkiolosuhteissa tavanomaista huomattavasti pidempi etäisyys.
• käytännössä kaikki uudisrakennukset ovat vanhempaa rakennuskantaa korkeampia mm. siksi, että teknisin määräyksin pyritään välttämään kosteus- ja homevaurioiden syntymistä ja energiatehokkuusvaatimukset johtavat myös rakennusten korkeuden kasvuun. Rakennuslupajaoston mielestä uudisrakennus soveltuu paitsi rakennuspaikalleen myös ympäristöönsä.

Pieni mielenkiintoinen seikka – jonka näkee vasta nyt kun kattotiiletkin ovat paikallaan – on, että rakennuksemme harjakorkeus on edellen silmämääräisesti mitattuna naapurirakennusta matalampi. Eli se siitä napurin argumentista, jonka mukaan ”rakennus on liian korkea naapurirakennuksiin nähden, eikä siten sovi ympäristöön”.

Muilta osin tulemme selityksessämme noudattamaan samaa linjaa rakennusvalvonnan lausunnon kanssa. Yllä mainitun pienen lisätiedon kirjoitamme kylläkin lausuntoomme. Olisi itse asiassa ihan mielenkiintoista, jos tieto saisi kaupungin tai hallinto-oikeuden virkamiehet aktivoitumaan mittaamaan meidän ja naapuritalon todelliset harjakorkeudet. Pidetään faktat faktoina.

En tiedä kauanko hallinto-oikeuden prosessi kestää. Lisätietoja käsittelyjärjestyksestä löytyy täältä.

Hieman tietenkin jännittää koko tämä touhu, kun emme koskaan aiemmin ole olleet hallinto-oikeudessa, mutta hyvin tässä tulee menemään. Jäämme positiivisin mielin odottamaan prosessin etenemistä. Olemme luottavaisia sen suhteen, että rakennuslupaamme ei evätä, parveke-autokatosta ei määrättä purettavaksi ja harjakorkeutta ei jouduta madaltamaan.

Kirjoitan tästä asiasta blogiini, koska haluan raportoida rakennusprojektimme vaiheista totuudenmukaisesti ja avoimesti. Tässä kirjoituksessa esittämäni asiat ovat lyhennelmiä alkuperäisistä teksteistä ja saattaa sisältää myös omia tulkintojani. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia dokumentteja ja ne ovat ladattavissa KTweb:stä. KTweb on Vantaan kaupungin internetpalvelu, josta voi hakea kaupungin kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen asioita ja liitteitä sähköisessä muodossa.

Vaikka viikko on venähtänyt erinäisissä lumihommissa, myös edistystä on tapahtunut tontilla.

Pienen lumityön jälkeen kaverit ovat päässeet sokkelin kimppuun.

Puolet on jo tehty!

Kulma.

Lähikuva.

Heh, näinhän siinä sitten kävi. Lumityöt saimme mallikkaasti tehtyä eilen illalla, ja tänään puoliltapäivin sain tiedon, ettei niitä ikkunoita tulekaan tänään…

Osa ikkunoistamme ovat aika isoja, eikä Domuksella kuulemma ollut juuri tänään tarpeeksi isoa autoa vapaana.

Tässä kuitenkin todistusaineistoa, että tie oli kolattu:

Tästä puistotie alkaa…

…ja tässä sama mäki alhaalta katsottuna. Selän taakse jää vielä pisin matka kolattavaa.

Lumikolat ovat loppu etelässä, joten saimme appivanhemmilta joululahjaksi Savosta Suonenjoelta ostetut Fiskarsin lumikolan ja lapion.

(Lumi on muuten vaikea kuvata valkoisuutensa takia…)

Ikkunatoimitus siirtyi maanantai-iltapäivään. Toivoitaan, ettei kovati pyryttele viikonlopun aikana.

Lumi on kyllä ihanaa ja kaunista – ja tänä vuonna sitä on todellakin runsain mitoin. Ehkä liiankin paljon, ottaen huomioon raksaprojektimme vaiheen. Vielä pitäisi saada vedet, viemärit ja sähköt kaivettua tontille..

Kaikki työmaaliikenne kulkee tontille puistoalueen kautta, ja sitä ei tietenkään pidetä kunnossa talvisin. Toisin sanoen olen tämän viikon aikana metsästänyt aura-autoa. Tuloksetta.

Puhelu Vantaan Kaupungille oli positiivinen. Sieltä annettiin yhteystiedot alihankkijalle, joka hoitaa lumenluonnin Hämevaaran alueella. Neuvottiin sopimaan lisätyöstä suoraan alihankkijan kanssa.

Alihankkija kuitenkin ilmoitti, ettei mitenkään pysty tämmöistä lisätyötä ottamaan vastaan. Jokseenkin ymmärrettävää, kun katsoo ikkunasta ulos ja näkee lumen määrän, mutta toisaalta ikävä juttu meidän kannalta. Työ ei todellakaan olisi ollut iso, ja siihen olisi mennyt arviolta 2-3 minuuttia muun tien avaamisen yhteydessä.

Sain vinkiksi soitella paikallisille huoltoyhtiöille, joilla olisi sopivaa kalustoa ja mahdollisesti mahdollisuus irtaantua pihojen kunnossapidosta hetkeksi avustaakseensa meitä. Eli seuraavaksi yritän selvitellä mistä lähistöltä löytyisi rivi- tai kerrostaloja, joiden rapuista ja julkisista tiloista  voisi käyä katomassa huoltoyhtiön yhteystietoja.

Tie on kuitenkin saatava auki perjantaiksi, kun ikkunat toimitetaan tontille. Eli töiden jälkeen työtä tehdään hartiavoimin.

Onko vinkkejä mistä luotettavan auraurakoitsijan saisi Hämevaara-Pähkinärinne-Lintuvaara-Leppävaara -alueelta?

Alakerran märkätilat ovat aikalailla selvää pässinlihaa. Pieniä muutoksia tarivitaan, muttei paljon muuta.

Suurin murheemme on sen sijasta yläkerran wc/pesuhuone. Siihen on pieneen tilaan mahdutettu kaikenlaista: poreamme ja pesutorni sekä tietenkin wc, pesuallas ja suihku.

Tästä löydätte aiemmin julkaisemani mittapiirusuken, josta haaste näky aika selvästi…

Inspiraatiota märkätilojen suunnitteluun olen hakenut mm. näistä kuvista.

Tässä ensimmäinen luonnos yläkerran pesuhuoneesta. Suunta on oikea, mutta jotain tässä vielä häiritsee silmääni…

Kuvasta poiketen katto on todellisuudessa vino siten, että ammeen yläpuolella katto on selkeästi korkeammalla kuin suihkun kohdalla.

Ajatuksena on käyttää samaa valkoista, isoa ja kiiltävää laattaa seinässä.

Alakerran pesutiloihin verrattuna haluaisin tänne yläkertaan kuitenkin hieman enemmän väriä ja spa-henkeä. Siksi ajattelin käyttää värillistä pikkulaattaa korostuksena valkoista laattaa vasten. Väri olisi tietenkin spa-hengen mukainen eli vettä muistuttava turkoosi.

Kaikista hienoin olisi lasimosaiikki, mutta se on aika kallis – toisaalta laattaa tarvitaan vain pienelle osalle seinää. Vaihoehtona on myös eläväpintäinen keraaminen laatta, jossa on eri värisiä turkooseja mosaiikkipaljoa kuten esimerkissä alla:

10 x 10 mm turkoosisävyinen mosaiikkilaatta.

Alunperin olin ajatellut käyttää samaa tummaa kaakelia lattiassa kuin alakerran märkätiloissa. Tässä kuvassa se kuitenkin näyttää aika tummalta ja tekee ahtaasta tilasta pienemmän tuntuisen verrattuna kuvaan yllä. Kysymys onkin, kuinka helposti lika näkyy vaaleassa lattiassa?

Havainnekuva tummalla lattialla.

Mitä mieltä sinä olet? Kaikki vinkit, ehdotukset ja ajatukset ovat tervetulleita!

Kuvat: Kaakelitaikurit

Tässä se on. Sauna ja suihkut. Samat avainsanat kuin alakerran wc:ssä sopivat mielestäni myös tähän: pelkistetty ja tyylikäs.

Seinässä ja lattiassa on käytetty samoja kaakeleita kuin alakerran wc:ssä: isoa, kiiltävää valkoista seinälaattaa ja tumman harmaata kaakelia lattiassa.

Suurta valkoista seinäpintaa halusimme keventää tumman harmaalla luonnonkiviraidalla, bordilla. Kiukaan taakse tulee myös luonnonkivestä tehty näyttävä ”pilari”.

Saunaovi sekä lauteiden yläpuolella oleva väliseinä ovat kirkasta lasia, mikä antaa suhteellisen pienelle tilalle avaramman tunteen.

Sadesuihkut ovat mallia Oras Hydra ja termostaatit Oras Cubistaa.

Kokonaisuus. Tässä kuvassa luonnonkivibordi kiertää tilan vaakatasossa.



Eri näkökulma. Tässä luonnonkivikevennys on pystysuorassa vaakasuoran sijasta.

Ja tässä vielä yksi näkökulma, jossa luonnonkivikevennys on pystysuorassa. Terassille avautuva ulko-ovi on kylläkin väriltää tummanharmaa ja siinä on pieni pyöreä ikkuna.

3D-kuvat ovat kyllä tosi hieno juttu, koska olin tämänkin tilan suhteen pitkään pohtinut, onko luonnonkivestä tehty kevennys paremman näköinen pystysuorassa vai vaakatasossa. Kuvien avulla päätös helpottui: mielestäni pystysuora on ehdottomasti parempi!

Kuvat: Kaakelitaikurit

Tässä ensimmäinen havainnekuva. Kuvassa on alakerran wc.

Kuva: Kaakelitaikuit

Avainsanat ovat yksinkertainen ja tyylikäs. Lattiassa on tummaa kaakelia ja seinässa kiiltävää isoa valkoista laattaa. Vasemmalle kuvan ulkopuolelle jäävä seinä maalataan samalla viininpunaisella värillä kuin takana oleva ikkunaseinä. Pöytätaso on tumma, pähkinääpuuta imitoiva laminaatti. Aito puu olisi toki paremman näköinen ja tuntuinen, mutta se ei siedä kosteutta – ja vettä tuolle tasolle varmasti roiskuu.

Alunperin ajattelin, että wc:n taakse tuleva pieni hyllykkö voisi olla samanväristä tummaa kaakelia kuin lattiassakin, mutta ehkä se sittenkin olisikin parempi samalla tummalla puukivioisella laminaatilla kuin allastasossa.

Pesualtaaksi valitsemme jonkun suurin piirtein saman muotoisen ”kulhon” kuin kuvassa. Pöytään asennettava hana on mallia Oraksen Cubista.

Pohdin myös pitkään minkälainen peiliratkaisu tähän tilaan voisi tulla. Joko kultakehyksinen peili kuten tässä kuvassakin tai sitten kaakelipintaan upotettu yksikertainen peili. Peilikaappia emme tänne missään vaiheessa ole suunnitelleet.

Tämän kuvan pohjalta uskoisin, että päädymme tuohon kullattuun näyttävään peiliin. Se korostaa kivasti viininpunaista seinää ja antaa WC-tilaan ”sen puuttuvan loppusilauksen”.

Olen joskun aiemminkin todennut jälkiviisaana, ettei kannata pitää lomaa keskellä kautta. Ensin tulee tehtyä pari viikkoa hirmutahdilla töitä, että edes pääsisi lomalle, ja loman jälkeen saa purkaa kerääntynyttä tehtävävuorta jälleen pari viikko. Lomapäivät tulee hyvin tehokkaasti kerättyä tuplastikin takaisin kasaan ylityön muodossa…

Jostakin syystä tämä ei tosin muistu mieleen, kun vasta loman häämöttäessä tai viimeistään lomalta palattuaan, kun jo kolmantena työpävänä on jälleen rättiväsynyt.

Lomalle lähdimme kuitenkin juuri sopivasti kovien pakkasten alta. Ennen lomalle lähtöä IV-kanavat saatiin asennettua, välttämättömät sähkövaraukset tehtyä ja sähköt muilta osin merkattua. Myös kattotiilet saatin vihdoin ladotta paikoilleen.

Takaisin tullessamme tilanne oli aika pitkältä sama kuin lähtiessämme lomalle. Kova pakkanen esti töiden jatkamisen, kun talo on vielä vailla ikkunoita ja lämmitystä. Emme vieläkään ole saaneet vahvistusta siitä, kuka tekee talomme sisätyöt. Ilmeisesti on tällä hetkellä vaikea saada luotettavia kavereita hommiin.

Oikeastaan ainoa asia, joka eteni, oli märkätilojen 3D-piirustukset. Kuvamateriaalia on luvassa – stay tuned!