Hiljaiseloa ja odottelua, vol. II

Viime kerralla, kun autokatos-parvekkeemme oli Helsingin hallinto-oikeudessa käsittelyssä, muistelin, että käsittelyaika oli puolisen vuotta. Siksi olimme odotelleet päätöksiä helmikuussa.

Kun postia ei tulla tupsahtanut postilaatikkoon, soittelin viikolla Helsingin hallinto-oikeuden asiakaspalveluun. Selvisi, että prosessi on vielä vaiheessa. Sain myös tietää, että tämän hetkinen käsittelyaika on 7,2 kuukautta. Meidän asissa liikutaan nyt aikajanassa 5,8 kuukautta, eli vielä on arviolta 1,5 kuukautta odottelua tiedossa…

Siis miten siinä voi kestää niin kauan? Ärripurri!!

Aikajanasta:
Naapuri teki valituksen hallinto-oikeuteen syyskuun puolivälissä. Marraskuun lopussa laadimme oman selityksemme naapurin valitukseen. Siinä välissä myös Vantaan Rakennusvalvonta oli antanut lausuntonsa asiassa. Soittaessani hallinto-oikeuteen nyt viikolla maaliskuun puolivälissä he odottelivat vasta naapurin vastaselitystä meidän selitykseen.

Siis ymmärrän, että toiminta viranomaisilla voi olla hidasta ja on jonoja jne., mutta miten lausuntojen keräämisessä, eli paperien lähettämisessä asianomaiselta toiselle, voi mennä viisi kuukautta!?

Naapurin oli toimitettava vastaselityksensä hallinto-oikeuteen maanantaina 11.3., mutta ainakaan keskiviikko aamupäivään mennessä sitä ei vielä ollut tullut. Kuulemma postia odottellaan kaksi arkipäivää, koska kirjekuori, jossa on viimeisen toimituspäivän päivämäärä, hyväksytään vielä. Eli annetaan postille kaksi arkipäivää aikaa tulla perille.

Loppuviikosta en ehtinyt työkiireiden takia soitella uudemman kerran, joten asia selviää vasta ensi viikolla. Nyt pitäisi hallinto-oikeudella ainakin olla kaikki taustapaperit, selitykset ja lausunnot kunnossa, joten päätöksenteko on seuraava vaihe. *peukut pystyssä*

Perjantai vietettiin kahdestaan – tai kolmistaan, jos Bertta-kissa lasketaan mukaan – kynttiläillallisen merkeissä. Ei mitään ihmeellistä juhlittavaa, mutta päätimme syödä ja juoda hyvin. Lampaankare haettiin kauppahallista ja huippuviinin sponsoroivat Irena ja Markku. Alkon lahjakortti ei ole lainkaan huono keksintö! 🙂


Raportoin blogissani rakennuslupaan liittyvistä haasteista, koska haluan raportoida rakennusprojektimme vaiheista totuudenmukaisesti ja avoimesti. Kirjoituksissani esittämät asiat ovat pääsääntöisesti lyhennelmiä alkuperäisistä teksteistä ja tekstit voivat myös sisältää omia tulkintojani. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia dokumentteja. Vantaan Kaupungin asiakirjat ovat ladattavissa KTweb:stä. KTweb on Vantaan kaupungin internetpalvelu, josta voi hakea kaupungin kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen asioita ja liitteitä sähköisessä muodossa.

3 vastausta artikkeliin ”Hiljaiseloa ja odottelua, vol. II

  1. Pekka Lillstrang

    Ei ole kyllä liian kiire tuollakaan asian käsittelyllä. Joskus ihmetyttää miten tämä koko maa edes pyörii kun kaikki julkispuolen päätöksenteko on elämää hitaampaa. Tuntuu että jos yritysmaailmassa kaikki veisi tuon 7,2 kuukautta niin menisi monta tilaisuutta ohi 🙂 Mutta toivotaan että aikanaan homma menee teille suotuisasti ni ei mene odottelu hukkaan…

    Vastaa
  2. Mika

    ”Alkon lahjakortti ei ole lainkaan huono keksintö! :)”

    Kiitos vinkistä, tuollaisesta en ollut vielä kuullutkaan. Tässä jokin aika sitten, tarkemmin sanoen joululahjaostoksilla kävin viimeksi itse Alkossa, ja myyjä kysyi kortilla maksaessani, että laitetaanko Pankki vai Visa? Minulle oli yllätys sekin, että Suomessa voi halutesaan ostaa myös viinaa velaksi. Tai siis VISA-luotolla ainakin. Minä olin ollut aina siinä luulossa, että Alkon myyjälle kelpaa vain käteinen tai pankki ja jos ryyppää rahansa, niin juominen loppuisi viimeistään siihen…

    Vastaa
    1. Jonna

      Juu, kyllä Alkosta nykyään saa lahjaklrttejakin – oiva lahjaidea, jos ei ole varma saajan makumieltymyksistä 🙂
      Veikkaus on kai ainuita valtion lafkoja, joissa pitää olla käteistä. Rahasta pelaaminen velalla kun ei ole sallittua…

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Mika Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *