Leipää ja kissanruokaa

Vaihteeksi sisustusaiheinen juttu.

Löysin Kauppakeskus Sellossa sijaitsevasta sisustus- ja lahjatavaraliike Oliviasta keittiöömme sopivan leipälaatikon. Toistaiseksi leipää on säilytetty kaapissa irrallaan, ja leipälaatikko on ollut etsinnässä sitten muuton kohta vuosi sitten.

Tämä valkomaalattu metallilaatikko sopii kuin nyrkki silmään keittösaarekkeemme päälle. Kun leivät siirtyvät leipälaatikkoon, käsi tavoittaa helpommin aiemmin leipien takana olleet purkit ja pussit.

Samaisesta liikkeestä tarttui matkaan mukaan myös samaan sarjaan kuuluva kissanruoan säilytyslaatikko.

Tänne mahtuu kuivamuona – täytyy varmaan ostaa toinenkin samanlainen, jonne märkämuonapurkit voi latoa.

Pikku-Bertta

Olen ollut hiirenhiljaa pienestä salaisuudesta, mutta nyt voin sen jo kertoa. Pikku-Bertta syntyi 8. helmikuuta ja kotiutui Muuramesta eilen.

Bertta 12,5 vkoa – paistattelemassa päivää ikkunasmyygillä.

Pieni ja rohkea Bertta on tutustunut koko taloon ja ilmeisesti hyväksynyt sen kodikseen, koska se torkkuu nyt tuossa vieressäni sohvalla. Avoportaat toiseen kerrokseen ovat hänen mielestään maailman isoin kiipeilyteline.

Bertasta huolimatta saimme myös edistettyä juttuja taloonkin liittyen. Terassi on nyt maalattu valmiiksi ja grilli pesty. Huomenna vien vielä terassikalusteet takaisin terassille niin eikähön kesäkoti sitten ole valmis. Aurinkoisen sään sattuessa uudet istuintyynytkin löytänevät paikkansa tuoleilta!

Toki vielä piha on vaiheessa, mutta sitäkin on tarkoitus edistää ensi viikolla, kun ensimmäiset tavarat saapuvat. Olen tilannut suuremman määrän turveharkkoja, joista teen kohopenkit kukille. Myös multaa on tulossa ensi viikolla. Valmisnurmea on saatvissa vasta 2-3 viikon kuluttua, joten pihan loppusilausta joudutaan vielä odottamaan tovi.

”Ai minullako suuret korvat? Älä naurata.”

Ps. 1: Älä ole huolissasi – tästä ei tule kissablogia, vaikka tämän postauksen kissakuvien määrästä voisi näin päätellä.

Ps. 2: Viikolla meni 300 000 kävijän rajapyykki ohi – kiitokset Projekteista isoin -blogin kaikille uskollisille ja uusillekin lukijoille!

Pehmeää ja värikästä – terassille

Finlaysonilla on parasta aikaa 25 prosentin alennuksessa kaikki istuintyynyt, ja raahasin niitä sitten kotiin peräti kahdeksan kappaletta. Maalattu, tummempi terassimme saa nyt värikkäitä istuintyynyjä, yksi jokaiselle tuolille.

Olen erityisen ihastunut Finlaysonin Taimi-kuosiin, joka on tunnetun suomalaisen tekstiilisuunnittelijan Aini Vaarin vuonna 1961 suunnittelema klassikko. Istuintyynyinä niitä löytyy raikkaan pinkkinä ja limenä sekä trendikkäänä mustavalkoisena. Taimi-kuosista löytyy myös erivärisiä muita tuotteita, muun muassa patalappuja ja -kintaita, lakanoita ja pöytäliinoja sekä herkullisen makeat kangaskassit.

Ostin pinkkiä, limeä ja mustavalkoista Taimi-istuintyynyä, kaksi per väri.

Lisäksi ostoskassiin mahtui mukaan kaksi kappaletta mustavalkoista Coronna-istuintyynyä. Myös Coronna on Aini Vaarin suunnittelema kuosi, vuonna 1958.

Mielestäni tästä tulee ihanan värikäs ja tyylikäs kombo, erityisesti nyt kun terassi on öljytty ja sävytetty tummemmaksi. Pitää vielä odottaa hieman aurinkoisempia ja lämpimämpiä kelejä, että saa kokeilla tyynyjä kunnolla.

Siihen saakka saamme nauttia Finlaysonin tarjoamasta värikkäästä fiiliskuvasta:

Etualalla lime ja pinkki Taimi-koristetyyny. Taustalla Rio-uutuuskuosi
pöytäliinana sekä pinkki Lempi-huopa.

 Kaikki kuvat Finlaysonilta.

Ulkohommia aurinkoisessa vappusäässä

Tänä vuonna jätimme suosiolla vappuperinteet pienemmälle, ja jäimme hyvin mielin kotiin vappupäivänä jatkamaan terassin tuunausta. Etuoven terassilaudoitus sai ensimmäisen öljykerroksen ja pääterassi maalattiin jo toistamiseen. Kiitos Outsa suuresta avusta!

Terassipuuhien jälkeen mies jatkoi mullan levittämistä tulevaa nurmikkoa varten. Itse hyökkäsin keittiöpuutarhapenkkien kimppuun ja sain ensimmäiset kylvökset tehtyä.

Tässä retiisin siemenet ovat kastumassa.
Punajuuririvistö merkattuna.

Tänään kylvövuorossa olivat sipulit, punajuuret, retiisit, pinaatit ja herneet. Valkosipulikynnet olin laittanut maahan jo pari viikkoa sitten. Tuolla määrällä täyttyi jo kaksi laatikko kolmesta. Apua – tilahan loppuu täysin kesken! Vielä pitäisi saada salaatit ja yrtit mahtumaan johonkin. Avomaankurkuillekin pitäisi löytää tila jostakin…
Yöhallaa saattaa vielä esiintyä, joten katoin penkit harsolla. Viritin halvasta sähköputkesta kaaret, jota vasten levitin harson. Paitsi yöhallojen poissa pitämistä, harso nopeuttaa myös itämistä ja kasvamista. Harso pitää myös tuholaiset loitolla.
Sähköputkesta saa edulliset kaaret, jota vasten harso on helppo asentaa.

Vappupäivänä sain kaksi laatikkoa kolmesta tehtyä. Sitten loppui puhti. Salaatit ja yrtit pitää laittaa joskus myöhemmin. Nyt ei sitten auta muu kuin kastella hyvin ja odotella satoa.

Makea silpoydinherne on niin namia – pakko saada niitä litroittain joka kesä!

Terassin tuunausta

Aurinkoisen viikonlopun ja tulevan vapun kunniaksi laitettiin terassia kuntoon. Lauantaina otettiin kalusteet pois pressun alta ja pestiin ne painepesurilla. Sunnuntaina lortattiin öljyllä.

 
Pikku-sisko oli auttamassa laivakoiran tarkkaillessa laatua.

Hienoa jälkeä tuli – toivottavasti kalusteet ehtivät kuivata huomisiltaan mennessä, jolloin grilli kuumenee vappuaaton vieraille.

Mies puolestaan otti tehtäväkseen terassin harjaamisen ja öljyämisen. Puuöljyksi valitsimme Teknoksen Woodex Aquan, joka on vesiohenteinen ja valmiiksi sävytetty ruskeaksi.

Lopputulos on ainakin meikäläisen silmään oikein hieno!

Lähemmän tarkastelun jälkeen on selkeää, että yksi kerros sävytettyä puuöljyä ei riitä tasaisen pinnan saamiseksi. Toinen kerros saa odottaa vapun yli, koska muuten tanssilattia ei ehdi kuivata ajoissa.

Sipulikukatkin ovat nousemassa pihan ensimmäisestä ja toistaiseksi ainoasta penkistä: lumikelloa, krookuksia ja tulppaaneja. Ihania!

Huomaa myös taustalauta, jonka maalasin tänään samaisella sävytetyllä puuöljyllä.

Kevät on vihdoin täällä! Hauskaa vappua kaikille!

Hiljaiseloa – taas

Raksalla ei kovasti ole rapahtunut mitään. Parvekkeen korjausta ei ole voitu aloittaa, koska rakennesuunnittelija, jolla korjaussuunnitelma on hyväksyttävä, on tavoitettavissa vasta vapun jälkeen.

Poikkeuslupahakemuksen käsittely viivästyi Vantaan Kaupungilla, ja käsittelijä pääsi kuulemaan naapurin vasta pääsiäisen jälkeen. Huomautusaika meni umpeen eilen ja tänään saamme tietää, tuliko ja jos tuli nini minkälaista huomautusta.

Tästä lisää myöhemmin.

Viime viikko vietettiin lomaillen Lapin hangilla. Pääsin suunnittelemaan pihaa ja puutarhaa ja tein myös listaa tilattavista asioista. Viimeisetkin lumet ovat nyt sulaneet pihalta, joten pihan laitto pitäisi aloittaa: valmisnurmikkoa, kukkapenkkiä, kivietystä jne. Näistäkin lisää, kunhan tilauksen saan sisälle.

Vesivahingon selvittelyä

Kirjoitin taannoin vesivahingosta, joka havaittiin saunatilan yhteydessä olevassa pesuhuoneessa. Kattopanelin läpi oli tullut vettä ja sitä oli tippunut myös lattialle. Panelin saumakohtaan vesi oli jättänyt valkoisen jäljen, joka on peräisin Siporex-harkosta (pölyä).

Asiaa selvitettiin luonnollisesti ensisijassa urakoitsijan kanssa. Urakoitsijan vastuulla on todentaa, ettei vesivahinko johdu heidän työnjäljestä. Takuuaikaa urakoitsijan työlle on yksi vuosi eikä aika meidän tapauksessa ole umpeutunut.

Jälkiä ja vahingon kohtaa tarkasteltaessa on osoittautunut todennäköiseksi, että vesi oli päässyt läpi parvekkeen ja seinän saumakohdasta. Tarkastelimme rakennepiirustuksia, joiden mukaan valussa pitäisi olla pienen pieni (1:80) terassiin suuntaan viettävä kallistus. Rakenteista kosteuden pitää loitolla bitumihuopa, jonka asennus on tarkasti määritelty rakennepiirustuksissa.

Rakennepiirustuksissa bitumihuopa on merkitty katkoviivoin. Sen pitäisi nousta 70 mm parvekevalun yläpuolelle. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Seuraavaksi lähdin penkomaan rakennusaikaisia valokuvia löytääkseni kuvia itse työvaiheesta. Vesivahingosta kun on kyse, bitumihuovan oikea asennus on tietenkin avainasemassa. Itse työvaiheesta en löytänyt muuta kuvaa kuin semmoisen, jossa valua oltiin jo siloittelemassa (alla).

Parvekevalun loppuvaiheita 7. heinäkuuta 2011.

Kuvassa on havaittavissa (katso ympäröity kohta kuvassa), ettei bitumihuopaa ole nostettu seinää vasten, kuten rakennepiirustuksissa on määritelty. Piirustuksien tarkastelun ja helpon laskutoiminnan jälkeen selviää, että bitumihuovan pitäisi näkyä 70 mm valupinnan yläpuolella. Toki 100 prosenttista varmuuttaa asiasta ei tämän kuvan perusteella saa.

Olisiko meidän vastaavan pitänyt tarkistaa ja huomata bitumin mahdollinen puuttuminen? Kyllä varmaan, jos hänet olisi pyydetty käymään työmaalla. Urakoitsijan kanssa oli sovittu, että jokainen työvaihe tarkastetaan ennen peittämistä. Tämän mukaan ei kuitenkaan aina toimittu, ja esimerkiksi tämä kohta rakennustyövaiheessa tuli urakoitsijan toimesta tehty sen verran pikaisesti, ettemme itsekään nähneet ko. kohtaa ennen valua. Tästä syystä myös valokuvat kysesen kohdan aiemmista työvaiheista puuttuvat.

Korjaustyö on sovittu aloitettavan pääsiäisen jälkeen. Käytännössä urakoitsija joutuu avaamaan valuun 20-30 cm railon  koko seinän leveydeltä. XPS-eriste pystytään toivottavasti sahaamaan nätisti auki, jonka jälkeen uusi, seinälle pystyyn tuleva bitumi voidaan polttaa vanhaan bitumiin kiinni. Tämän jälkeen eriste laitetaan takaisin, saumakohdat tiivistetään ja lopuksi uusi valu laitetaan päälle.

Myös valun pinnan työnjäljessä oli moitittavaa. Valun pintaa ei ollut hierretty kunnolla ja paikoittain – erityisesti seinän viereen – oli jätetty kuoppia, joihin vesi kerääntyy.

”Pieniä” koloja parvekevalussa.

Kunnollisen hiertämisen tavoitteena on, että suurin osa sadevedestä valuisi itsestään pois valupinnalta eikä jäisi siihen muhimaan. Toki betoni ei ole vedenkestävää. Valupinnan päälle ei kuitenkaan voi vesieristystä myöskään laittaa, koska valun alla on vettä eristävä bitumi.

Myös valun kaltevuus, jonka piirustuksien mukaan pitäisi olla 1:80, on kysenalainen. Viime aikainen tehotarkkailu on osoittanut, että vesi kerääntyy yhteen tiettyyn kohtaan, joka viettää seinää vasten. Kohta on sama, josta vettä on tullut läpi pesuhuoneeseen.

Urakoitsijan kanssa on sovittu, että valupinta siloitetaan uudella tasoitteella. Näin saadaan korjattu sekä kuopat että kallistuma.

Raporttia seuraa ensi viikolla, kun korjaustyöt alkavat.

Sporttihuoneen matot

Sporttihuone on vihdoin saatu kuntoon. Pientä haastetta oli löytää sopivia mattoja.

Tarve oli kahdelle matolle: yksi jouksumaton alle ja toinen isommalle pinnalle parkettia suojaamaan, kun huoneessa on käytössä myös jonkun verran käsipainoja.

Kokolattiamatoksi valitsimme Tarkettin Urban Graphic Metallica Grey -vinyylimaton. Matto on 2,6 mm paksu ja maton harmaa väri tuo sopivaa kontrastia tumman ruskeaa pähkinäparkettia vasten. Kuviointi on hauskan karhea ja miehekäs.

Tarkett Urban Graphic Metallica Grey.

Suurempaa haastetta toi juoksumaton alle tuleva matto. Juoksumatto on miehen maratonharrastuksen takia tositarkoituksella (käytettynä) hankittu Tunturin juoksumatto, jonka koneosa painaa reippaasti yli 100 kiloa. Pelkästään koneen oleminen parketin päällä voi jättää ikäviä merkkejä lattiaan – puhumattakaan siitä, kun matolla joustaan ja jokainen juoksuaskel tömisyttää maton tassuja parkettia vasten.

Pitkän metsästyksen jälkeen löysimme oikeanlaisen maton Etrasta, Etola-konserniin kuuluvasta, teollisuustuotteita tarjoavasta teknisen kaupan erikoisliikkeestä. Regupol Everroll -sporttimatto on valmistettu kierrätyskumista ja se on peräti 12 mm paksu.

Regupol Everroll -sporttimatto harmaapilkkuisena.

Kuvasta poiketen meille tuli matto sinipilkkuisena. Rumahan se on mutta hoitaa tehtävänsä: suojaa parkettia. Loppujen lopuksi mattoa ei kovasti näe juoksumaton alta – onneksi.

Pientä loppustailausta vielä vailla oleva sporttihuone esittäytyy blogissa pääsiäisen jälkeen! Jaksathan vielä odottaa hetken…?

Yksin kotona

Pitkä työviikko takana – tai itse asiassa jo 2-3 töylästä viikkoa… Blogin päivittäminen on jäänyt paitsioon. Tänään mies on kuitenkin viettämässä iltaa muualla,  ja saan viettää laatuaikaa ihan itsekseni kotisohvalla. Laatuaikaa bloggailulle 🙂

Kotirintamalla on tapahtunut paljon sitten viime päivityksen. Villa Viikatteessa on muun muassa tarkasteltu kosteusvaurion vahinkoja, suunniteltu kevättä ja puutarhaa sekä saatu (vihdoin!) poikkeuslupahakemus kaupungille. Torstaina piipahdin myös Puutarhamessuilla – siitä lisää hieman myöhemmin.

Mutta siis… poikkeuslupahakemus on vihdoin saatu sisälle. Ihanaa!

Kuulimme kaikki naapurit asianmukaisesti, paitsi yhden, jonka kaupunki saa kuulla puolestamme. Kaikki meidän kuulemat naapurit suhtautuivat asiaan hyvin ja ruksasivat kuulemislomakkeeseen ’Ei huomautettavaa’ -kohdan. Hyvä niin.

Hakemuksen liitteeksi laadimme vajaat kaksi sivua pitkän perustelun autokatos-parveke -rakennelmalle. Näin ei kenellekään jää epäselväksi, mitä olemme tekemässä, miksi, ja millä argumentein rakennelman tulisi olla kaikien puolin hyväksyttävä ja asiallinen.

Laatimamme hakemuksen liite (klikkaa kuvaa suuremmaksi).

Tiedämme, että Vantaan kaupunki suhtautuu hakemukseemme myönteisesti, joten teksti laadittiin lähinnä muiden instanssien kuten Hallinto-oikeuden luettavaksi. Ikävä kyllä joudumme olettamaan, että naapurit valittavat luvasta… Henkisesti olemme varautuneet jopa parin vuoden oikeusjuttuun.

Kotona on seesteinen fiilis. Odotellaan käsittelyä ja päätöksiä – ja seuraamuksia.


Raportoin blogissani rakennuslupaan liittyvistä haasteista, koska haluan raportoida rakennusprojektimme vaiheista totuudenmukaisesti ja avoimesti. Kirjoituksissani esittämät asiat ovat pääsääntöisesti lyhennelmiä alkuperäisistä teksteistä ja tekstit voivat myös sisältää omia tulkintojani. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat julkisia dokumentteja. Vantaan Kaupungin asiakirjat ovat ladattavissa
KTweb:stä. KTweb on Vantaan kaupungin internetpalvelu, josta voi hakea kaupungin kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen asioita ja liitteitä sähköisessä muodossa.