Näin siinä sitten meni. Samaiset naapurit, jotka jättivät huomautuksen rakennuslupamme käsittelyvaiheessa, ovat nyt jättäneet oikaisuvaatimuksen myönnettyyn lupaan. Toisin sanoen rakennuslupamme on periaatteessa peruutettu, eli mitään ei pystytäkään tontilla tekemään.
Valitusaika umpeutuu tänään klo 16.00, ja maanantaina voimme varmistaa, ettei muita oikaisuvaatimuksia ole tullut.
Aikaisemmin viikolla tullut oikaisuvaatimus koski parveketta, jonka sijainnista, koosta ja näköyhteydestä naapuritontille valitettiin. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa haluttiin, että rakennusalueen ympärille rakennettaisiin suoja-aita.
Puhuin kaupungin lupapäällikön kanssa puhelimessa, ja hän piti sitä hyvin epätodennäköisenä, että myönnetty lupa peruutettaisiin tai edes muutettaisiin. Oikaisuvaatimus käsitellään seuraavassa jaoskokouksessa, jota harmiksemme ei järjestetä kesälomien takia heinäkuussa vaan vasta 17. elokuuta. Eli puolitoista kuukautta olisi taas odotettava tumput suorina…
Aiomme maksaa vakuusmaksun Vantaan kaupungin rakennusvalvonnalle, jonka puitteissa saamme jatkaa rakennustyötä edistäviä toimenpiteitä, kuten puiden kaato ja kevyt maaurakointi paalutuksineen. Vakuuden suuruus on 17 euroa per talon pohjan pinta-ala, eli meidän tilanteessa 17 euroa x 91 m2 = 1 547 euroa.
Ensi viikon perjantaina 9.7. kaupungin mittausosastolta vieraillaan tontillamme, kun rakennuksen nurkat ja korkeus merkitään. Maanantaina 12.7. tapaamme kaupungin katutarkastajan Viikatetiellä. Joudumme vetämään sähköt kadun toiselta puolelta eli kaivamaan kadun auki, ja sitä varten kadun kunto tarkistetaan ennen töiden aloittamista. Tapaamisen jälkeen ajamme vielä Tikkurilan Rakennusvalvontaan, jossa ojennamme vakuuden suuruisen pankkivekselin virkailijalle, ja maksamme lisää rahaa siitä, että saamme avata Viikatetien sähkön tuomiseksi tontille.
Huhheijaa. Todellakin semmoinen tunne, että yksi askel eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Ja rahaakin kuluu ihan mukavasti tässä asioiden järjestymistä odotellessa.
No voihan vispilä! Kaikkea sitä tulee eteen, näköjään. Onneksi saatte sentään pohjatöitä aloiteltua jne. Tsemppiä!
Voi Jonna! :O
Onpa teillä _ihanat_ naapurit… Kaikesta on pakko valittaa?! Jos ei kestä sitä, että naapurista näkee pihaan on muutettava Kehä III ulkopuolelle! Nämä vanhoihin hyviin aikoihin ja isoihin tontteihin tottuneet eivät ehkä oikein tajua, että ajat muuttuu ja kaupunkirakentaminen on nykypäivänä erittäin tiivistäkin. Maaseutumaiset löytyvät nykyään hieman muualta…
Onneksi tällaiset valitukset tosiaan harvemmin menee läpi, kaava-alueelle ja kaavamukainen talo. Mikähän olisi hylkäysperuste…
Mua muuten jurppii muutenkin tää suomalainen ”verhot kiinni ja pihalle ei voi liikkua, ettei JOKU NÄE!” HALOO!? Mä käyskentelen ainakin pihallani ja ihan sama vaikka joku kattelis. Ja mua ahdistaa kiinni olevat verhot, mä katselen mielläni ikkunoista ulos ja jos joku haluaa meidän arkea seurata niin ihan vapaasti, ei meillä ole mitään salattavaa ja yleensä vaatteetkin päällä. 😛
Tsemppiä ja voimia. Hauska seurata blogia, joka tulee lähelle omaa tuotosta, tosin kaupungin rajan toisella puolella ollaan ja iso metsikkö välissä! 😀
t. raksaajaeukko
No onpas ikävää toimintaa. Toivottavasti kaikki järjestyy parhain päin, mutta on kyllä säälittävää suoranaista vit****** naapureilta. Mutta valitettavasti meitä löytyy moneen junaan 🙁 No, mitä enemmän vaikeuksia niin sitä makeammalta se sitten maalissa maistuu…
Voi ei!!
Mikään muu ei tuollaista kiusaa saa ihmistä toiselle tekemään kuin kateus. Yrittäkää pysyä positiivisella mielellä, niin ei saa kakkanaapuri edes sitä nautintoa että olisitte pahalla päällä. Tuntuu tosi turhalle ininälle, kun eivät kerran muuta voi kuin viivytellä teidän projektia..eivät siis estää. Ja onneksi teillä on nykyiset asuinolot ok eikä sen takia mitään hengenhätää.
Tsemppiä kovasti sinne!
Kiitos tsempeistä! Pari päivää kun asiaa nyt on saanut sulatella, tuntuu jo paremmalta. Tovi vielä kestää ennen kuin elämä voittaa, mutta olemme vakuuttuneita, että näin käy ennemmin tai myöhemmin. Nyt ei auta muu kuin ottaa positiivinen asenne käteen ja edistää asioita rakentavassa hengessä. Totesimme miehemme kanssa, että eihän meillä mikään hätä ole, kun on hyvä vuokra-asunto, jossa viihdymme vaikka talonrakennusprojekti kuinka venyisi. Sen isompaa hallaa kuin pahaa mieltä naapurit eivät mahda meille. Odotellaan siis tässä pikkuhiljaa, että asiat järjestyvät.
Tsemppiterkkuja täältäkin!
Meillä ei yksittäinen naapuri tee haittaa, mut alueen kiinteistöyhdistystä vetää yksi vanha jäärä, joka pelottaa kaupungin rakennustoimea kovasti. Olisimme hakeneet kaavamuutosta, jolla olis saatu muutama lisärakennusneliö käyttöön (autotalli autokatoksen tilalle), mutta kaupungilta sanottiin ihan suoraan, ettei kannata edes yrittää. Yhdistys pistää niin kovasti vastaan kaikkea muutosta, ettei tule menemään läpi. 🙁
Ei muuta kuin tarpeeksi korkea aita niin ei tarvitse paskanaapuria katsella. Eiköhän taustalla ole se kateus kun oma talo näyttää surkealta uuden rinnalla. Joka paikassa on tuollaisia ihmisiä joiden pitää päteä kiusaamalla muita. Hyvä esimerkki on Espoon metrosta valittajat. Ja me muut maksamme näiden ääliöiden aiheuttamista viivästyksistä. Ei muuta kuin tsemppiä!
Voi juma mitkä naapurit. Siis täytyy olla oma elämä aika psk kun pitää muiden asioita tuolla tvalla hämmentää. Yhdyn edellisee eli mitä se on ite kaupunkiin rakentanut…Voimia!
Tuo on loistava tapa aloittaa hyvä ja kestävä naapuruussuhde.
Melko uskomatonta, että naapuritontilta voi olla näköyhteys… joidenkin tosiaan pitäisi muuttaa oikeen metsään ja syvälle.
Mutta tsemppiä jatkoon.
Ei mikään ideaali-alku naapuruudelle. 🙁 Joskus käy mielessä, pitääkö kaikesta oikeasti voida valittaa? Ymmärtäisin, jos suunnittelisitte ydinvoimalan rakentamista. Mutta juurikin tuo asenne, että ostetaan jostain pala maata ja sen jälkeen yritetään hallita vähän koko kulmakuntaa, ottaa nuppiin.
Tsemppiä taas! Parin vuoden päästä muistelette tätäkin episodia vinosti nauraen istuskellessanne iltaa hienolla parvekkeellanne…
…tu mitä porukkaa. Olisivat alunperin pykänneet oman torppansa jonnekin maalle lähelle laulavaa kuikkaa, jos muut ihmiset häiritsevät noin paljon.
Ihme touhua.